Ainakin.
Turva
Valvontakamera.
Pilkukkaaksi paikkausmaalattu pakettiauto, seiniltä hilseilevää maalia, ihmisiä alikulkutunneleissa, nuhruisia sarjakuvapilviä, ohikiitäviä rakennuksia, tasaista keskiharmaata, kuivuneita spriitusseja, osittaisella peittämisellä esiin nostettuja yksityiskohtia, kylttejä ties minne, mustekaloja, metrovaunuja, ilmeisen toimimatonta jätehuoltoa, peruskoulussa saatuja mutta vasta kymmeniä vuosia myöhemmin täyteen piirrettyjä ruutuvihkoja, vandalisoitu mustamaija, harmaa luppakorvainen koira, hiekkapuhallettujen sillanalusten graffitihaamuja, tyhjiä pintoja, maalauspohjiksi päätyneitä puhkipidettyjä vaatteita, heraldisia uudelleentulkintoja, valumia ja roiskeita, rillipäitä, katukauppiaiden kojuja yössä, autoja asuntoina ja romuvarastoina, spreisumua, huppareita, reviirin merkkausta, verkkoaitaa, erinäistä poseerausta, turistikuvia, kuvia turisteista, kuvia kuvia ottavista turisteista, irrallisia sanoja epämääräisillä kielillä.
Urbaaniluontokuvaajaa esiin houkuttelevaa haaskaa.
Jos näin kerron mitä nähtävää näyttelyssä sinänsä on, kerronko mitään sen sisällöstä?
Parisen sataa yksittäistä pienempää teosta muodostamassa suurempia teosryppäitä, muodostamassa näyttelytilan kattavan kokonaisteoksen, muodostamassa yhtenäistä näyttelyiden ketjua, muodostumassa joksikin. Maalauksia, piirustuksia, valokuvia, esineitä ja joitain näiden välimuotoja. Ehkä punainen pipo.
Tämä on lehdistötiedote. Tähän päättyy disinformaatio.
Urbanature
verkossa:
http://www.phinnweb.org/USO/gallery/exhib/3HjaK09/
http://www.flickr.com/photos/discounterintelligence/sets/72157607229386198/
